Tag Archives: Oi Maamme!

Jäsenhaastattelu osa 4: Teho-Hemmilä

teho-hemmila2
1. Tuottava, aktiivinen, tehoava, toimiva, tuloksellinen, vaikuttava, voimakas, vahva, pelittävä, tepsivä, ansiokas, näyttävä, aikaansaava, operatiivinen, luja, menestyksellinen tai jokin muu. Mikä tehosynonyymi kuvaa Teho-Hemmilää parhaiten?
Näyttävä ( .) ( .)

2. Teho-kollegasi Teho-Impola oli haastateltava sarjamme edellisessä osassa. Tässä hänen lähettämä kysymys sinulle:
“Kumpi tuli ensin, muna vai kana? Ja koska tiedämme jo, miltä näyttää TehoMuna, haluaisin kysyä Hemmilältä miltä TehoKana näyttäisi?”

Tietenkin ensin tuli muna, sillä niinkuin Tehonrakentajien luomiskertomus kertoo:
”Alussa oli Tehomuna, joka pyöriskeli ja värähteli idea-avaruudessa. Tehomunan kiertoradoilla pyristelevät taiteilijat palvelivat Tehomunaa ja halusivat siitä osan itselleensä. He alkoivat repimään Tehomunaa erisuuntiin, jolloin Tehomuna viimein pirstoutui. Tästä syystä Tehon ja Tehokkuuden käsitys, ei vielä tänä päivänäkään ole yhteneväinen yhteiskunnassamme”.
TehoKanasta ei ole mitään mainintaa Tehonrakentajien ensimmäisissä kirjoituksissa, joten en uskalla kommentoida.

muna_pixabay


3. Iso Leipä. Siitä on ollut paljon puhetta, mutta konkretia odotuttaa itseään.

Millainen on sinun käsityksesi Isosta Leivästä? Onko tiedossa rieskaa, patonkia, rievää tai jotain muuta?

Minun mielikuvassani ISO LEIPÄ on todella iso paahtoleipä-viipale esim. 3m x 2m. En ole toteutusta mitenkään ERITYISESTI miettinyt…mutta…tuli vaan mieleen..että voisiko jostain metallilevystä esim. hitsata ison piparimuotti-tyyppisen paahtoleipäpalan mallisen muotin, johon ”valaisi” taikinaa? Paistaminen tapahtuisi maakuopassa tai jonkun leipomon jättiuunissa…Mutta tällöin taikina luultavasti turpoaisi muotissa eikä leivästä tulisi koneellisesti leikatun paahtis-siivun näköinen… Vaikea pala purtavana tämä…


4. Oletko teho-fani vai teho-kriitikko? Fanitatko ja kritisoitko jotain erityisesti?

Ehdottomasti fani, mutten osaa oikeastaan tyhjentävästi selittää miksi tai edes mitä Teho tarkoittaa, sillä olen kasvanut Tehoperheessä ja saanut Tehokasvatuksen. Voisin tituleerata itseäni tapa-Tehostikoksi tai tapa-Tehonrakentajaksi- mutta onneksi se ei vähennä tehokkuuttani!


5. Kuopion taidemuseossa järjestettävä Ylen Oi maamme!-projekti on ensimmäinen varsinainen museonäyttely, jossa on esillä Tehonrakentajat-teos. Kiasmaankin Tehonrakentajat pääsi aulaan asti, mutta vielä silloin eivät riittäneet rahkeet liuskan yläpäähän. Miksi Tehonrakentajat on esillä museossa vasta nyt?

Museoiden kaltaiset isot korporaatiot eivät aina välttämättä ymmärrä innovatiivisten ja pienien taidebrändien päälle. Sitä paitsi museoiden kävijäkunnan keski-ikä on +50 v, että oikeastaan ihan hyvä että taiteemme on ainakin tähän asti ollut sen verran flexible, ettei sitä ole huolittu museoihin. Tänä vuonna Tehonrakentajien jäsenten keski-ikä tavoittaa 30-vuotta, joten on ihan luonnollinen jatkumo siirtyä museomaailmaan. Nyt kun jalka on saatu museon oven väliin, niin voimme vihdoin vallata taidemaailmaa, yksi museo kerrallaan!


6. Tiedämme, että Suomi-Finlandia synnyinmaa on lähellä sydäntäsi sekä yksityisenä taiteilijana että Tehonrakentajana. Jos Suomi pitäisi tehokkuuden nimissä liittää jonkin muun maan hallintoon, mikä se olisi ja miksi?

Tietenkin haluaisin Karjalan takaisin, mutta sen liittäminen Suomeen ei välttämättä ole Tehokkain vaihtoehto. Pitkän mietinnän jälkeen luulen että Tehokkainta olisi muodostaa Suomesta ja Virosta yhdistelmävaltio. HUOM: Ei liittää Suomea Viron hallintoon!
Näkisin yhdistymisessä monta plussaa:
1. Suomi Neito kasvaisi pituussuunnassa mallin mittoihin ja saisi laajemman lämpöskaalan ja ilmaston.
2. Yhdistämällä (oikein) Finland ja Estonia valtioiden nimien kirjaimet, nousisi uuden valtion nimeksi Finlandia. Tämä olisi erävoitto Suomelle ja kunnianosoitus Sibeliukselle.
3. Voisimme vihdoin dumpata pakko-Ruotsin ja pärjäisimme takuuvarmasti ilman opiskeluja niin Viron kuin Suomen kielellä- ovathan ne lähempänä toisiaan, kuin savon ja hämeen murteet!
4. Suomen ja Viron Venäjä-suhde olisi yhtä helposti paritettavissa kuin syntymässään toisistaan erotetut kaksoset.
5. Viinan hinnassa voisimme ottaa käyttöön Viron-mallin, jotta risteilyaluksien ei tarvitsisi sahata itämerta päivittäin.

7. Nyt katse tulevaisuuteen. Jos Tehonrakentajat suunnittelisi 101-vuotiaan juhla-Suomen visuaalisen ilmeen, mistä asioista se koostuisi?

Tehonrakentajien Suomi 101 olisi tehty: Välkkyvistä lenkkareista, Saimaan kokoisesta lotto-pallomerestä, nyhtökaurasta tehdystä Cruella De Vil-patsaasta, lentävistä fillarikommunisteista, koko Suomen halki kulkevasta liukuhihna tiestä… Myös Tehonrakentajien oppi-isälle Vesa Toukomaalle tulisi perustaa oma vahanukkemuseo…
Ainiin ja ensi vuonna tulee myös täyteen 100vuotta Suomen sisällissodan päättymisestä… pitäisköhän sitä juhlia jotenkin?

makeover


8. Seuraavaksi tuttu ja turvallinen kysymys. Miten blogi-yleisömme voi tehostaa elämäänsä? Jaa lukijoillemme Teho-Hemmilän helppo arkipäivän apu ja tehokkuusniksi.

Taiteilijoille olisi semmoinen niksi että: Älä tee ”kertakäyttöisiä” tai vaikeasti säilytettäviä taideteoksia, joille et taidenäyttelyn jälkeen keksi roskalavan lisäksi mitään järkevää ”loppusijoituspaikkaa”. Sen sijaan pyri tekemään sisustuksellisia teoksia, jotka näyttelyn jälkeen voit laittaa koristamaan omaa asuntoasi, niinkuin oheisessa kuvassa näkyy. Tässäkin tapauksessa veistoksestani kuoriutui kotia piristävä sisustuselementti!


9. Seuraava haastateltava on Teho-Torvinen. Mitä haluaisit kysyä häneltä?

Miten Teho-Torvinen ”lataa akkujaan” ?

Kuvituskuva: Pixabay

Tehonrakentajien salatut arkistot

Mitäpä sitä salailemaan. Luonnoslehtiöt levälleen!

Aloitimme Oi maamme! -näyttelyn teosten suunnittelun virallisesti 1. joulukuuta 2016. Yhteisiä kokouksia kerääntyi projektin aikana 20 kappaletta. Lisäksi tapasimme pienemmissä erityisryhmissä aina tarpeen vaatiessa. Ensimmäisessä kokousmuistiossa lukee: “Mitä haluaisit sanoa 100-vuotiaalle Suomelle?”

Tässä parhaat palat luonnosarkiston kätköistä. On tehoautoa, -munaa ja -puuta. Ihan kaikki timantti-ideat ja ajatusten hennot taimet eivät päätyneet lopulliseen kokonaisuuteen, mutta kyllä niitä kelpaa yleisölle esitellä.

Tässä yllättävä tieto. Tehonrakentajat ovat tuottaneet vasta yhden virallisen yhteisteoksen ennen Oi maamme! -projektia. Tietenkin XL Art Spacen “taistelevat imurit” -spektaakkelin jälkeen Tehonrakentajat on järjestänyt kaikenlaista koko ryhmän kattavaa yhteisötaiteellista toimintaa. Silti: puhdasverisiä yhteisteoksia emme ole tuottaneet. Toinen hassu fakta on, että Oi Maamme! on myös ensimmäinen perinteinen pitkäkestoinen näyttely, johon tuorein jäsenemme Jussi osallistuu.

Tämän postin alussa on videolinkki brittiläisen animaattorin Cyriakin teokseen. Cyriak oli ensimmmäisiä kuvallisia inspiraatiolähteitä projektin alussa. Cyriakmaiset vaikutteet näkyvät erityisesti Suomalaisen työn voitto -videon kakofonisessa kone-eläimessä. Teimme reippaalla kädellä luonnoksia koko projektin aikana, jotta saimme haarukoitua Tehonrakentajat-ilmeen esiin. Tehonrakentajamaiseen mikään luonnos tai idea ei ole liian pyhä tai paha ollakseen vakavastiotettava.

No, se siitä. Sukeltakaamme nyt arkistomeren vilvoittavaan virtaan. Hoplaa.

kasikirjoitus_suomalaisen_tyon_voitto_laura_impola_tehonrakentajat

tehonrakentajat_kasikirjoitus_impola_laura_2

tehonrakentajat_aikajana_aiheet_oimaamme

aikajana_luonnos_oimaamme_tehonrakentajat_2

suomalainentyo_aikajana_tehonrakentajat_matti_hyvonen_luonnos

aikajana_tehonrakentajat_jaaskelainen_jussi

kekkonen_tehonrakentajat_luonnos_jussi_jaaskelainen_pieni

tehonrakentajat_valvomosuunnitelma_oimaamme

Oi maamme!
9.6.2017–16.9.2017
Kuopion taidemuseo
Kauppakatu 35, 70100 Kuopio
ti-su 10-17
4/6 euroa

Eskmo – We Got More by Cyriak from BBC Music Video Festival on Vimeo.

Oi maamme! Kuopion taidemuseossa 9.6.2017–16.9.2017

kulutusjuhla_kuopiontaideo_valvomo_tehonrakentajatYlen juhlavuosihanke Oi Maamme! on saavuttanut eräänlaisen lakipisteensä. Kuopion taidemuseossa avautui eilen 8.6. projektia kattavimmin esittelevä näyttely. Kuopion näyttelyn aikana projektin videohelmiä voi katsella myös internetin kautta. Näppärää. kätsyä! Näyttely jatkaa matkaansa loppuvuodesta tiivistettynä versiona Jyväskylän ja Kajaanin taidemuseohin.

Kertauksena: Yle avasi Lii Filmin valikoituja filmejä kansalaisten käyttöön. Materiaalia on esitetty elokuvateattereissa alkukuvina ennen varsinaista pääohjelmanumeroa. Kuopion taidemuseon tiedotustilaisuudessa opimme, että sivistävä, avartava ja paikoin tahdottoman kömpelö Suomi-materiaali kevensi tehokkaasti teattereiden elokuvaverotaakkaa. Luonnollisesti alkukuvien ympärille kehittyi oma teollisuudenalansa, josta Lii Filmi on varsin oiva esimerkki.

Meiltä tilattiin näyttelyyn kaksi teosta. Kuopion taidemuseossa on esillä seuraavat teokset: “Suomalaisen työn voitto” ja “Kulutusjuhla”. Tehonrakentajamaiseen tyyliin teokset levittäytyvät häpeilemättä tilaan ja kietoutuvat toisiinsa. Suomalaiset työn voitto on mustavalkoinen animaatio, joka on visio tehostuvasta tulevaisuudesta. Installaatioon kuuluu myös näyttelyn henkeen sopiva seinäteippaus, joka sivistää kansalaisia kaaviomuodossa.

tehonrakentajat_kuopion_taidemuseo_oi_maamme_ripustus

tehonrakentajat_valvomo_laaja

Kulutusjuhla on inspiroitunut Lii Filmin messukuvastosta. 50-luvun filmimateriaalissa esitellään modernille kuluttajalle pesukoneita, kasvojen puhdistuslaitteita ja televisioita. Kulutusjuhla-installaatiossa rinnastamme viattoman kulutusmainonnan ajantasaisiin palkkatietoihin. Tarkkailemme pakkomielteisesti niin kuluttajaidentiteettejämme kuin ammattistatuksiamme. Mikään uutinen ei ole mehukkaampi kuin lista parhaiten palkatuista ammateista, naapurin verotiedoista ja edullisimmista appelsiineista.

Koska kyseessä on ensimmäinen museoesiintymisemme, tartuimme tilaisuuteen ahnaan innostuneesti. Harva ehkä ymmärtää, miltä museonäyttelymahdollisuus tuntuu enemmän ja vähemmän omaehtoisen galleriatoiminnan jäljeen. Museon näyttelyaikojen kesto, instituution tuki tapahtuman tuottamisessa ja rakentamisessa on ainutlaatuista. Puhumattakaan siitä, että näyttelyaika on ilmainen. Oho! Museonäyttely tuntuu kuin antautuisi pirttipöydän penkiltä fatboy-säkkituolien turvalliseen syleilyyn. Tietenkin tälläinen tilaisuus tekee Tehonrakentajastakin varkaan: taideteoksen tuotantokuluissa ja senttimetreissä ei säästelty (paitsi ehkä vähän)!

kuopiontaidemuseo_museokauppa_silmamuna_tehonrakentajat

Oi maamme!
9.6.2017–16.9.2017
Kuopion taidemuseo
Kauppakatu 35, 70100 Kuopio
ti-su 10-17
4/6 euroa

Taloa sammuttamassa ja muita ryhmätyötarinoita

team-1525447_1920

Oi Maamme! -arkistovideohankkeen aikana meiltä on uteliaasti kysytty: miten Tehonrakentajat työskentelee? Ryhmähän on sentään 8-jäseninen.

Tarton residenssissä marras-joulukuussa keskustelimme paljon ryhmätyöstä. Olimme tulleet eräänlaiseen virranjakajaan. Oli vaarana, että meistä oli tulossa ryhmän sijaan tehomunatyhjiössä työskenteleviä yksilöitä.

Päätimme, että osa residenssistä käytetään ryhmätyöharjoituksiin. Periaatteessa oli yhdentekevää olisiko alamme ollut taide- tai kiinteistöhuoltoa. Harjoittelimme mielipiteen sanomista ääneen ja erilaisten mielipiteiden kuuntelemista. Vaikeimmat asiat ovat niitä yksinkertaisimpia. Kokeilimme useita metodeja ennakkoluulottamasti. Oivalsimme, että äänestämiseen päätyminen ei ole epäonnistunutta ryhmätyötä. Kehurinki saattaa kuulostaa vitsiltä, mutta kokeilimme sitäkin. Hyvin meni!

hands-1004134_1920

human-1334446_1920

Ryhmätyö. Mikä kamala sana koulutien alkuajoilta. Ryhmätyön anatomia koostuu pahimmillaan erilaisista mekaanisista toimenpiteistä: viipaloimisesta, leikkaamisesta ja kokoon kursimisesta. Tulikuuma tehtävä viipaloidaan paloiksi, heitellään vastahakoiselle ryhmälle ja kootaan kasaan juuri ennen esittelyä. Kyllä mekin olemme tätä tapaa kokeilleet. Joskus se on vallan mainio tapa.

Tehtävänjako on välttämätöntä. Oi Maamme! -videoprojektin aloitimme keskustelemalla siitä, miten työskentelemme. Emme halunneet videotuotannon tyypillistä työnjakoa ohjaajasta käsikirjoittajaan ja äänisuunnittelijasta leikkaajaan. Siksi jokainen teki videotuotantoa monessa ristikkäisessä roolissa. Teimme paljon yhteisiä ideointitehtäviä – residenssissä toimivaksi todettuun tyyliin. Luetteloimme muun muassa 10 parasta asiaa Suomessa ja näytimme toisillemme videoarkiston suosikkikohtauksia.

Olennaista oli, että ohjasimme ryhmää yhdessä. 40 %-50% ryhmätyöstä on ryhmän hallintoa: tavoitteiden kirkastamista, tehtävien jakamista, aikatauluttamista ja muistuttamista. Tehtävien palauttamista ryhmän eteen. Tsemppaamista ja kevyttä teho-uhittelua.

Tässä kohdassa on sopiva aika purkaa ryhmätyömyytti nro 1: kaikki ryhmätyö on tehokasta.

Kuunnelkaa: osallistava ja sisällöllisesti keskusteleva ryhmätyö ei ole tehokasta. Se ei ole tehokasta, mitä tulee ajankäyttöön. Se on hidasta. Perusteleminen vaatii paukkuja. Keskustelun ja ideoinnin ohjaaminen vie aikaa. Kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen eivät ole varttibisnestä. Tulokset sen sijaan ovat vaikuttavia.

Toki mahtuu maailmaan klassisen tehokastakin ryhmätyötä: ajatelkaapa vaikka vesiämpäriletkaa, jolla sammutetaan palavaa taloa. Kyllä kastuu!

team-work-1052186_1920

Kuvat: Pixabay

Jäsenhaastattelu: Teho-Jussi

Jussi_Teho_Tartto_02
Tehonrakentajat-jäsenistö on kasvanut. Perhetiimitapahtuman kunniaksi aloitamme uuden jäsenhaastattelujen sarjan.

1.Teho-Jussi, olet ryhmän tuorein jäsen. Liityit ryhmään syksyllä 2016. Miltä on jäsenyys maistunut?
Jäsenyys on maistunut oikein hyvältä. Tehonrakentajat on ollut mukava laajennus medianomista ammattitaiteilijaksi.

2. Paljasta kolme (3) yllättävintä asiaa, mitä olet saanut/joutunut Tehonrakentajat-jäsenyytesi aikana tekemään? Toisin sanoen: mikä on yllättänyt?
En odottanut näin paljon kokouksia, mutta yllättävästi olen ymmärtänyt niiden tärkeyden. Samalla ryhmän sisäinen konsensus on yllättänyt, vaikka ryhmä on täynnä vahvoja ihmisiä ja mielipiteitä.
Viimeisenä on ollut mahtavaa olla tekemässä yhteisiä taideprojekteja, joiden lopputulos on yllättänyt positiivisesti.

3. Kartoitetaan seuraavaksi visuaalista teho-profiiliasi (olethan sentään siviilissä ammattigraafikko!). Syksyn (2016) tehonanalyysissä totesimme, että tiimin tunnusomaiset tehovärit ovat keltainen, turkoosi ja harmaa. Mihin tehoväriin samaistut eniten? Miksi?
Olen aina tykännyt kaikista väreistä tasapuolisesti. Näistä valitsen harmaan, koska harmaan voi tehdä niin monen värin yhdistelmästä. Se voi sisältää kaikki muut ehdolla olevat värit ja monta muutakin.

4. Rakkaalle tehokkaalle on monta synonyymiä. Mikä näistä kuvaa eniten tehohahmoasi: aktiivinen, laadukas, vaikutusvaltainen, tuloksellinen, tuottava, menestyksellinen, näyttävä, aikaansaava, ansiokas, pelittävä, voimakas, väkevä, tepsivä, luja,vaikuttava tai jokin muu, mikä?
Olen varmaan aktiivinen ja innostunut, tai ainakin haluasin olla. Kun innostun jostain haluan tehdä asian loppuun heti, vaikka siinä menisi useampi tunti. Toisaalta tästä työstä saattaa olla iso osa pienten nyanssien hiontaa ja haluan lopputuloksen olevan hyvä kaikilta osilta.

5. Sitten vähän lisää kielellistä akrobatiaa: Englanninkielessä käytetään usein kahta tehokkuutta kuvaavaa käsitettä.

Efficiency-tehokkuus on on tekemisen optimointia. Päämäärä pyritään saavuttamaan nopeasti ja edullisesti. Se tehdäänkö asia oikein, on toissijaista. Efficiency keskittyy keinojen tehostamiseen.
Effectiveness on tulosten parantamista. Effectiveness-laadun tehokkuudelle on tärkeää, että päämäärien tavoittelemisessa käytetään oikeita keinoja. Effectiveness keskittyy tehokkaisiin lopputuloksiin. (lähde: google)


Kumpi houkuttelee tehopersoonaasi enemmän: tehokkaat keinot vai tehostetut lopputulokset?

Olen varmaan hieman tienristeyksessä tässä kysymyksessä. Hiljattain olen siirtymässä enemmän ensimmäiseen Effieciency-tehokkuuteen.

Minua kiehtoo ajatus nopeammasta työskentelytavasta, kuitenkaan menettämättä liikaa lopputuloksesta. Myös keinojen tehostaminen ja uusien keinojen löytäminen on työskentelyssä mielestäni tärkeää.

6. Tehonrakentajat-ryhmä suhtautuu tehokkuuteen uteliaasti. Ryhmän tehopersoonat sekä ihailevat että kritisoivat tehokkuutta sulassa sovussa. Erityisesti rakentajat ovat olleet kiinnostuneita, miten tehopuhetta käytetään erilaisissa yhteyksissä.
Oletko sinä, Tehonrakentajat-Jussi ytimeltäsi enemmän tehofani vai tehokriitikko?

Tykkään kaikesta tehokkuudesta; tekniikasta, koneista ja laitteista.
Eniten niiden estetiikasta ja se näkyy myös omassa taiteessani. Eli ehdottomasti olen fani tästä näkökulmasta.

Tehopuheista en ole niin varma. Puheen sisältö tai määränpää määräävät suhtautumiseni asiaan. Hyvän asian puolesta puhuva tehopuhe on hyvä asia.

7. Tehonrakentajat osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen. Olemme mukana Ylen Oi Maamme! -hankkeessa. Millaisia tehoajatuksia 100-vuotias Suomi herättää sinussa?
Pitkään katseltua ylen arkistomateriaaleja olen miettinyt Suomen satavuotisjuhlasta monenlaista. Suomen kilpailukykyä ja asemaa tekniikan ja laadun huipulla korostettiin videoilla. Vieläkin käymme samaa keskustelua ja imagomme on rakennettu näiden palikoiden päälle.

Näihin päiviin asti on koulutus merkinnyt meille valtavasti ja siihen on panostettu. Viimeisimmät leikkaukset vaikuttavat kauaskantoisilta virheiltä. Ilman tehokasta tuotantoa tai innovaatioita ei voi pärjätä kilpailussa, jossa Suomi haluaa kilpailla.

Toivottavasti löydämme kurssin kohti Teho-Suomea, jossa kansalaisten hyvinvointi on tehokkuusarvoista tärkeimpiä.

8. Kerro vielä lopuksi jokin näpsä niksipirkkamainen esimerkki omasta elämästäsi: miten sinä olet tehostanut arkeasi?
Olen jo kauan leikannut kovaa tiiliskivivoita juustohöylällä hyvinkin menestyksekkäästi.

voi

juustohöyla

Kuvalähteet: valio.fi, prisma.fi

 

Oi Suomi tehoinmaa!

Tehonrakentajat osallistuu Suomi 100 -juhlavuoteen. Tietenkin!

Dynaaminen ryhmä on mukana Oi Maamme! -hankkeessa.

Oi Maamme! -hanke on Ylen juhlavuosiponnistus, jonka tavoitteena on antaa tehokkaiden kansalaisten käyttöön arkistojen filmiaarteita. Hanke käynnistetään kuvataiteilijavoimin. Tehonrakentajat, Mika Taanila, Sami van Ingen ja Timo Wright ovat työskennelleet arkistomateriaalin parissa jo syksystä alkaen. Mikäs mikstuura se sellainen on? Se selviää pian!

Hankkeen avoin kansalaisosuus ja ensimmäinen näyttely käynnistetään 28.2. Kiasman aulassa. Hankkeen helmet ovat juhlavuoden aikana esillä myös ympäri Suomea. Kuopion taidemuseon näyttely on avoinna 9.6.2017–16.9.2017.



tehomuna_oi_maamme_yle

kekkonen_greenscreen_yle_oi_maamme

oi_maamme_lihalautanen