Tag Archives: Ismo Torvinen

Jäsenhaastattelu osa 5: Teho-Ismo

teho_torvinen_ismo

1. Tuottava, aktiivinen, tehoava, toimiva, tuloksellinen, vaikuttava, voimakas, vahva, pelittävä, tepsivä, ansiokas, näyttävä, aikaansaava, operatiivinen, luja, menestyksellinen tai jokin muu. Mikä tehosynonyymi kuvaa Teho-Torvista parhaiten?
Monitoiminen, fuusioituva. Tokihan Monitoiminen-Torvinen kuulostaa vähän yhdistelmäsukunimeltä ja onkin vähän vaikea rautakankisuukansan kielelle. Pieni fuusio tietty auttaa tässäkin: Moni-Torvinen!

2. Edellinen haastateltavamme Teho-Hemmilä haluaa kysyä sinulta seuraavaa: Miten Teho-Torvinen ”lataa akkujaan” ?
Lataan akkuja yleensä bussimatkoilla ja joskus myös kotisohvalla istuessani. Bussimatkalla sähkö on kuitenkin jo kertaalleen maksettua – akun latautumisen odottelu on luonnollisen tuntuista liikkuvassa ajoneuvossa.

3. Miksiköhän Teho-Hemmilä tiedusteli sinulta kyseistä asiaa?
Tätä tiedusteltiin siksi, että elän lähes synteettisessä suhteessa tietokoneen kanssa.

4. Mikä motivoi sinua jatkamaan jäsenyyttä Tehonrakentajat-ryhmässä?
Yhdessä tekeminen on voimavara jota ei kannata hukata. Tehonrakentajat-teemat ovat osaltaan myötävaikuttajina ryhmässä pysymiseen. Esimerkiksi tänä aamuna mietin, kuinka resurssitehokkuus on sanana paljon vaikeampi hyväksyä perusteluksi kuin pelkkä tehokkuus. Jos joku taho tehostaa resurssien käyttöä, mielikuvissa näen lähinnä uutiset satojen ja tuhansien ihmisten irtisanomisesta. Jos samoilla toimilla puhutaan pelkästään tehokkaampien ratkaisujen käyttöönotosta, alkaa koko homma kuulostaa paljon järkevämmältä.

5. Oletko tehofani vai -kriitikko? Mitä kritisoit/fanitat erityisesti?
Fani. Kritisoin ainoastaan ihmisiä. Tehokkuus sinällään on aina yhtä ihmeellistä. Jos lähdetään listaamaan niin kärkisijoille pääsevät ainakin: Muurahaisten reittioptimointi, varpusten hämäävät parvet, puiden kyky nostaa vesi runkoon. Aivojen kemialliset toiminnot. Puolijohdemuistit. Sähkö. Aaltoilu.

7. Viime aikoina olet keskittynyt ohjelmointitaiteeseen. Kerro meille, miten se poikkeaa ohjelmoinnista. Miten ohjelmointitaide näyttäytyy tehokkuuden näkökulmasta?
Ohjelmointitaide keskittyy luomaan jotakin kokemuksellista. Ohjelmat, mitä taiteen puolella tehdään eivät välttämättä palvele mitään erityistä tarkoitusta. Ne silti voivat olla tietokonekulttuurisesti (ja muutoin) merkittäviä. Hyötyohjelmoinnin ja ohjelmointitaiteen raja on kuitenkin häilyvä. Erityisesti pelit ovat aina toinen jalka taidemaailmassa, toinen viihdeteollisuudessa. Pelikulttuurin ilmiöt myös virtaavat vuolaasti taiteeseen ja muotiin (vrt. pacman, space invaders, mario, sonic the hedgehog rinkulat). Pikseligrafiikkaa näkee hyödynnettynä vähän kaikkialla.

Ohjelmointitaide on tehokasta monessakin mielessä. Se on kopioitavissa, sen tekemiseen tarvittava kalusto on minimissään hyvin edullista. Sen esittäminen on minimissään ilmaista. Ohjelmien tekeminen on kohtalaisen nopeaa taitojen karttuessa. Ohjelmoinnin ja tietokoneiden pääasiallinen tarkoitus on olla tehokkaampi tapa tehdä työ (kuin työ).

robot-2677468_1280

8. Työskentelet pääasiallisesti ryhmissä. Miksi ihmeessä?
Tähän jo tavallaan vastasinkin. Ryhmissä on synergeettista etua. Jotkin asiat ovat ryhmässä nopeampia tehdä ja vaativat sen lisäksi merkittävästi vähemmän voimavaroja. Ryhmän ylläpidolliset kustannukset nousevat, kun ryhmäkoko kasvaa tai ryhmä ylipäätään varttuu. Ilmiö on erikoinen, mutta yleismaailmallinen. Juuri aloittaneen ryhmän tunti on tällä tavalla edullisempi kuin kokeneella ryhmällä. Vastaavasti kokeneen ryhmä toimintatavat ovat tutut ja yhteiset säännöt ovat vakiintuneet. Sellaisessa ympäristössä on kevyttä toimia.

Ryhmät kiinnostavat minua muutoinkin. Roolit, dynamiikka, kommunikaatio, energiatasot, joustavuus, persoonallisuus, henkilökohtaisuus, paikallisuus(fyysisyys), päättäminen, kontribuutiot, vastuun jakautuminen, hierarkiat, historia/kollektiivinen muisti. Joskus tuntuu, että ihmiskunnan kompleksisin keksintö on työskennellä ryhmässä, ja se kiehtoo minua.

9. Mikä on kokemuksesi mukaan omintakeista Tehonrakentajat-ryhmätyössä?
Jokaisessa ryhmässä on omat sääntönsä, jotka tekevät siitä omintakeisen. Esimerkiksi Tehonrakentajat ovat ryhmänä intensiivinen ja aavistuksen dieselmoottorimainen. Käynnistys vie aikansa, ja kiihtyminen nollasta sataan vie aikansa, mutta varmuus on taattu. Intensiivistä Tehonrakentajissa on asioista sopiminen. Diesel ei sammu, ennen kuin siitä loppuu polttoaine.

10. Kukkuu!-juoru: Tehonrakentajat koostuu tällä hetkellä pariskunnista!!! Millaisia haasteita tämä tuo ryhmätyöhön?
Yllättävän vähän. Meidän ryhmässä on aina ollut pariskuntia, joten tietyllä tavalla ryhmän kulttuurinen perimä on sillä tavalla ratkaissut siihen kohdistuvat haasteet. Uutena tilanteena osalla ryhmän jäsenistä on nyt yhteisiä lapsia. Tämä osaltaan tietenkin asettaa ryhmän prioriteettilistan uuteen uskoon. Aikataulut tulee myös säätää löyhemmiksi, jotta kaikki pystyvät osallistumaan. Nämä kuten aika monet muutkin asiat ryhmässä on mahdollista ratkaista hyvällä kommunikaatiolla. Vastineeksi lapset tuovat energisyyttä, uusia teemoja, tilanteita ja näkökulmaa ryhmäämme. Sanoisin että Tehonrakentajat jäävät tässä vaihtokaupassa voitolle.

11. Seuraava haastateltava on Teho-Maliniemi. Laitetaan jälleen yksi kysymys kiertämään.
Umpio vai tyhjiö?

Kuvituskuva: Pixabay

Brains On Art

torvinen_hyvonen_piirto-ohjelma

Tehonrakentajien nörttiosasto on järjestänyt jo etäohjelmointitreffejä ja pakertaa uusien koodien parissa. Eikä edellinen näyttely ole ehtinyt loppuakaan.

Tehot Torvinen ja Hyvönen vastaavat tiimimme ohjelmointitaiteesta. Oma kysymyksensä on, miten taidemaallikko lähestyy algoritmi-, ohjelma- tai tietokonepohjaisia teoksia. Teosten katsomistapa on joka tapauksessa erilainen kuin esimerkiksi vannoutuneella demoskenettäjällä.

Jussi M. Hukkasen opinnäytetyö (Hallitun kaaoksen koodi, Saimaan ammattikorkeakoulu, 2011) on oiva ja sukkelalukuinen johdatus aiheeseen. Hukkanen pohtii opinnäytetyössään muun muassa tietokonepohjaisen lähdekoodin asemaa lopullisessa taideteoksessa.

Hukkanen toteaa:
Ohjelmoinnissa liikutaan aina kahden maailman välissä: ohjelman kehitystyö on käytännössä koodin kirjoittamista, mutta valmiin tuotteen käyttäjälle koodi pysyy näkymättömänä. Koodin esittäminen luettavassa muodossa vaikkapa näyttöruudulla on yksi tapa visualisoida tietokoneen sisäistä maailmaa tai ihmisen ja koneen vuorovaikutusta, mutta yksi siihen liittyvä ongelma on se, että tietokoneisiin perehtymätön yleisö ei näe eroa esimerkiksi C-kielisen lähdekoodin ja HTML-koodin välillä, jotka taas asioihin vihkiytyneille ovat kuin yö ja päivä.

Matti Hyvösen Progress -tietokonepelin demoa voi pelata vielä 3.4 asti Titanik -galleriassa. Hyvösen demo on tyypillinen esimerkki taideteoksesta, joka tietoisesti viittaa sekä grafiikaltaan että käyttöliittymältään vintagepeleihin.

Ja se Brain on Arts -kollektiivi löytyy täältä.

Tehonrakentajat Titanik-galleriassa 10.4.-3.5.2015

Tule Turkuun! Siellä menestytään!

Tehonrakentajat -avajaisia vietetään Titanik-galleriassa jo 9.4. klo 18 alkaen.

Tarjoamme nyt nopean etuna makupaloja tulevasta näyttelystä kaikille internetin käyttäjille. Löydä kuvakimarasta tutut Tehis-tyypit ja virittäydy aitoon tekemisen meininkiin!

torvinen_maliniemi_titanik

maliniemi_info_turun_taideakatemia

maliniemi_infomies_editointi

laukkanen_torvinen_hammas_led

laukkanen_tesoma_hopeaspray

torvinen_rapberry_pi_tesoma

laukkanen_studio_vinamold

laukkanen_inspiraatio_hammas

laukkanen_hammas_led

impola_allonen_titanik

laukkanen_hammas_installaatio

hemuloordi_palmu_titanik

Palvelumalleja Tesoman Taidehallilla

Palvelumalli lähes itsekin? Tesoman Taidehalli on seitsemän kuvataiteilijan itsenäinen työhuone, jonka alivuokranantajana toimii Tehonrakentajat ry.

Palvelumalli lähes itsekin? Tesoman Taidehalli on seitsemän kuvataiteilijan itsenäinen työhuone, jonka alivuokranantajana toimii Tehonrakentajat ry. Yhteisessä työhuoneessa on helppoa muun muassa jakaa työnhakuun kuuluvia vinkkejä tai harjoittaa tyky-toimintaa.

Mittoihinsa kasvanut Tesoma on malliesimerkki 70-luvulla rakennetusta lähiöstä. Kerrostalonauhojen väleissä kasvaa metsälämpäreitä, jotka lapset ovat laiduntaneet helppokulkuisiksi.

Parhaillaan Tesoma on myös nykyaikaisen kaupunkisuunnittelun kokeilukeittiö, johon huokutellaan totutusta poiketen mahdollisimman monta uudistuskokkia. Taidehallilaisetkin ovat löytäneet itsensä – ehkä yllätyksekseen – pohtimasta, millaisia palveluja puutarharatkaisuja myöten haluaisimme uuteen Tesomaan.

Toisin sanoen Tesomalla on vaikea välttää Tesoma-keskustelua.

Siksi on luonnollista, että päädyimme osaksi Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tuoretta projektia. Yliopisto-opiskelijat suunnittelevat parhaillaan uusia palvelumalleja Tesomalle.

Opiskelijoiden tavoitteena on suunnitella kohderyhmälle (nuorille työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville tesomalaisille) tulevaisuuden palveluita. Mallit esitetään posterimuodossa joulukuussa Tesomalla ja hankkeelle avattavalla nettisivulla.

tesoman_taidehalli_posteripaja_sos_pol

Hallilaiset kertoivat omakohtaisesti, millaisia kohdeyleisöjä kuvataiteilija kohtaa ja ajattelee työskennellessään. Hinni Huttunen puhui omassa osuudessaan assosiaation ja tiivistämisen voimasta. Esimerkkinä suurien teemojen kiteyttämisestä Huttunen esitteli animaationsa "10 katastrofia".

Hallilaiset kertoivat omakohtaisesti, millaisia kohdeyleisöjä kuvataiteilija kohtaa ja ajattelee työskennellessään. Hinni Huttunen puhui posteripäivässä assosiaation ja tiivistämisen voimasta. Esimerkkinä suurien teemojen kiteyttämisestä Huttunen esitteli animaationsa “10 katastrofia”. Kuinka tiivistää katastrofi yhteen kuvaan?

Tesomantaidehallilaiset (Hinni Huttunen, Laura Impola, Laura Laukkanen ja Ismo Torvinen) johdattelivat maanantaina 10.11. opiskelijat nykytaiteen maailmaan. Aiheena olivat posterit, mutta koska hallilaiset (tai yliopisto-opiskelijatkaan lähtökohtaisesti) eivät ole graafikoita tai oikeaoppisia mainosmyyjiä, lähestyimme julisteen suunnittelua tilan ja kohdeyleisön kautta. Tavoitteena oli antaa opiskelijoille eväitä posterin toteuttamiseen.

Provosoimme opiskelijoita katsomaan ja kuuntelemaan Tesoman Länsitoria. Piilotettuna manifestina oli, että juliste voi parhaimillaan olla enemmän kuin kaksiulotteinen A0-liuska.

lansitori_tesoma_havainto3

Laura Impola haastaa opiskelijat katsomaan tarkemmin: onko lähiö pelkästään harmaa? Minkälaisten ääniärsykkeiden kanssa tuleva posteri tulee kilpailemaan?

Laura Impola haastaa opiskelijat katsomaan tarkemmin: onko lähiö pelkästään harmaa? Minkälaisten ääniärsykkeiden kanssa tuleva posteri tulee kilpailemaan?

Uuden Tesoman aatto

IMG_2132

nordea

saastopankki

Tesoma uudistuu ja Tehonrakentajat seuraa muutosta aitiopaikalta. Vanha kaavaa toistaa itseään: murenevien rakenteiden reunoilta löytyy tilaa taiteelle. Kalkun teollisuusalueen työpisteen jälkeen tunnemme olevamme mannerlaattojen törmäyspisteessä. Nykyinen tilamme on ihana, edullinen ja purku-uhan alla. Häätö tulee, ennemmin tai myöhemmin, mutta olemme päättäneet kääntää väliaikaisuuden eduksemme. Tehonrakentajat seuraa “Tessun” tilannetta uteliaana ja keskusteluun osallistuen.

Emme ole yksin! Tesoman uutta kriittistä massaa edustavat tuoreet työhuonekollegamme. Uuteen “Tesoman Taidehalliin” kuuluvat Laura Impolan, Laura Laukkasen ja Ismo Torvisen lisäksi Hinni Huttunen, Jemina Lindholm, Emmi Nieminen ja Mirja Kurri. Taidehalli seuraa uuden Tesoma-kuvan rakennusprosessia. Löytyykö Tesomasta Laila Pullisen alttariveistoksen lisäksi tilaa muulle taiteelle?

Tutustu Tesomaan vaikka heti seuraavalla viikolla 6.10 alkaen.

2014-10-02 17.23.57

2014-10-02 17.24.10

Stipenditaidetta

yleiskuva

Tampereen kaupunki palkitsee vuosittain paikallisia ammattitaiteilijoita. Kappas, kaikki Tampereella asuvat Tehonrakentajat saivat tunnustuksen tänä vuonna. Nyt Helsinki tarkkana, sillä kaksi Tehonrakentajaa asuu ja työskentelee myös pääkaupungissamme!

Palkitsemistilaisuus pidettiin Tampereen uusrenessanssityylisellä Raatihuoneella, jossa vieraat pääsivät testaamaan tyylihuoneiden tunnistamiskykyjään. Kalaa oli tarjolla kahta sorttia: hienoa kalaa ja fiiniä kalaa. Yhtä kaikki: tunnustus lämmittää Tehonrakentajia. Palkinnon suoraa vaikutusta taloudellisten karikoiden välttämiseen ei voi väheksyä.

Vasemmalta: Fanni Maliniemi, Ismo Torvinen, Laura Laukkanen ja Laura Impola.

Vasemmalta: Fanni Maliniemi, Ismo Torvinen, Laura Laukkanen ja Laura Impola sekä 2000 euron arvoiset stipendilappuset.

Tehonrakentajat-bingo – bongaa taiteilijat

Heidi Hemmilä ja Iida Pii viheriöllä. Sorbus-galleria

Heidi Hemmilä ja Iida Pii viheriöllä. Sorbus-galleria


Tehonrakentajat esiintyy tiiviinä ryhmänä, mutta jokaisella tehonaamalla on keltaisen kulissin takana niin sanottu “oma taiteellinen elämä”. Tänä keväänä kollektiivilla on ollut jopa hurjastelun makua näyttelykalentereissaan.

Tehonrakentajien toiset taideminät voi löytää ihan pian seuraavista kohteista:

Laura Impola: yksityisnäyttely “Unettomuutta ja muita pelkotiloja” P-galleriassa Porissa 15.03.-30.03.2014.
Heidi Hemmilä: urheilutunnelmissa Sorbus-galleriassa huhtikuussa sekä mukana Mäntän kuvataideviikoilla 15.6.-31.8.2014.
Ismo Torvinen ja Laura Laukkanen: ovat mukana alumneina Tamkin kuvataiteen koulutusohjelman ja yhteistyökoulujen kansainvälisessä projektissa INTACissa.
Fanni Maliniemi: valmistuu Tamkin kuvataiteen koulutusohjelmasta. Ylin nappi auki Mältinranta, Tampere 29.3.–14.4.2014.
Matti Hyvönen: nauttii kuvataideakatemiasta ja laitoksen näyttelymahdollisuuksista.

Fanni Maliniemi ja Aatami.  Kuva@: Ylin nappi auki

Fanni Maliniemi ja Aatami. Kuva: Ylin nappi auki

“Ei tän ratkasemiseen ny mitään skype-puhelua tarvita”

IMG_7688[1]

Tehonrakentajat on sitoutunut, pedantti ja kurantti työryhmä, joka optimoi toimintojaan selkeiksi kokonaisuuksiksi. Tietenkin. Tämänhän nyt kaikki tietää.

Tehonrakentajat on kuitenkin toisinaan myös hyperimpulsiivinen, hullutteluun taipuvainen, puhkianalyyttinen ja läpidemokraattinen yhteisö.
IMG_7699

Näiden kahden tendenssin yhdistelmä tuottaa voimakkuusasteiltaan vaihtelevaa säätöä. Säätäminen on eräänlainen parvivälyn uudelleenjärjestäytymisen hetki. Paradoksaalisesti kollektiivinen toiminta lamaantuu hetkeksi juuri sen vuoksi, että pyrkimyksenä on tehostaa yhteistoimintaa.

Kun säätämistä ilmenee, saattaa Tehonrakentajat ottaa käyttöön lentäväksi nousseen lauseen: “Ei tähä ny mitää skype-neuvottelua tartte”.
Lause on hyodyllinen silloin, kun joku jäsenistä jumittuu yli 10 minuutiksi analysoimaan siveltimen harjasten paksuutta tai yrittää silmät kiiluen pohtia, kuinka ‘glossya’ valkoista muut Tehonrakentajat valitsivat. Jos valitsisivat. Jos-konjuktion ja konditionaalinmuodon käyttäminen on muuten yksi oire säätämisestä.

Säätäminen on osa tehonrakentajuutta. Se on tunnetusti myös elimellinen osa luovaa toimintaa. Säätämiseen kannattaa siedättää itseään. Lopulta säätäminen voi muuttua voimavaraksi. Nyt sormet ristiin, että niin todella voi tapahtua, emmekä huijaa tässä nyt kokonaisen blogipäivityksen verran itseämme.

Varsin lähiöuskottava kuvitus on peräisin maanantain Tehonrakentajat-kuvauksista. Siinä oli sopivasti säätöä. Myös sään puolesta, jonka vaikutuksesta puvustukseen päätyi avantouimari-vivahteita – nahkarukkasineen päivineen.
IMG_7702