Tag Archives: avain menestykseen

Kehäketut Turussa taas

Tehonrakentajien Titanik-gallerian näyttely päättyi 3.5.

Kuvat paljastavat, että taidenäyttelyn purku näyttää kutakuinkin samalta kuin sen ripustaminen. Eroa näillä kahdella toiminnolla on niiden kesto. Jos ripustaminen vaatii kolme työpäivää ja kolme vapaavalintaista lounasta (China & Thai Palace, Sahara ja Kasviskeidas) niin purku vie noin 3 tuntia ja yhden sipsipussin (Lidl).

Kesto ei ole ainoa piirre, joka erottaa purun ripustamisesta. Näyttelyn purku eroaa myös henkisiltä tapahtumiltaan. On tunnettu tosiasia, että näyttelyn päättyminen voi herättää taiteilijassa haikeutta, helpotusta tai päämäärättömyyttä. Ei ole syytä huolestua, jos näyttelyn purku herättää myös edellä mainituista poikkeavia taidetuntemuksia.

Kuvataiteilija voi havahtua siihen, että puoliksi poispakattu installaatio näyttää tuoreemmalta ja valmiimmalta teokselta kuin se oli täyssotisopassaan. Tälläisen tunteen voi helposti tulkita epäonnistumiseksi, vaikka se on merkki kongitiivisesta aktiivisuudesta.
Mieli etsiytyy uusille inspiraation urille, kun pyhä kokonaisuus raivataan pois sen tieltä.

Ja kaikki nämä tuntemukset vain Lidlin sipsipussin hinnalla!

hemuloordi_titanik_purku

titanik_hyvonen_laukkanen_purku

tehonrakentajat_hemuloordi_hyvonen_purku

ismo_torvinen_ 100_most_influental_person

tehonrakentajat_titanik_lelut

tehonrakentajat_titanik_purku_saari

titanik_laura_laukkanen_purku

titanik_tehonrakentajat_ikkuna

tehonrakentajat_turku_ruuhimaki

Mainoslauseita vaalien jälkeen

Tehonrakentajien salaiset kansiot aukeavat jälleen.
Markkinointiosastomme 6 jäsentä loi yhdessä Titanik-gallerian näyttelyn mainoskuvaston. Äärimmäisen tuottelias ryhmä loi niin paljon materiaalia, että päätimme luovuttaa osan julisteista uuden vaalikauden kulttuuri-Suomelle.

Nyt printterit laulamaan!

englantikuva

englantikuva4

englantikuva2

englantikuva5

englantikuva3

englantikuva7

englantikuva10

keyToSuccess

englantikuva8

mainoskuva-future

Tehonrakentajat Titanik-galleriassa 10.4.-3.5.2015

Tule Turkuun! Siellä menestytään!

Tehonrakentajat -avajaisia vietetään Titanik-galleriassa jo 9.4. klo 18 alkaen.

Tarjoamme nyt nopean etuna makupaloja tulevasta näyttelystä kaikille internetin käyttäjille. Löydä kuvakimarasta tutut Tehis-tyypit ja virittäydy aitoon tekemisen meininkiin!

torvinen_maliniemi_titanik

maliniemi_info_turun_taideakatemia

maliniemi_infomies_editointi

laukkanen_torvinen_hammas_led

laukkanen_tesoma_hopeaspray

torvinen_rapberry_pi_tesoma

laukkanen_studio_vinamold

laukkanen_inspiraatio_hammas

laukkanen_hammas_led

impola_allonen_titanik

laukkanen_hammas_installaatio

hemuloordi_palmu_titanik

Avain 3: Epäonnistu ketterästi

englantikuva_learningdoing10

Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat! Onko epäonnistumisesta innostuminen on 2000-luvun hitti? Aforismit opettaa: kärsimisestä on voimaannuttu kautta ihmiskunnan historian.

“Oppikaa kärsimään! Kun kärsii hyvin, kärsii vähemmän.” – Anatole France

Epäonnistumisen ikaikainen teema on in. Se on noussut jälleen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana menestysoppaiden keskiöön. Aloitetaan Kari Narsin Raha ja epäonni -teoksesta vuodelta 2008. Mikä on tyypillistä epäonnistumiselle?

Nars toteaa, että epäonnistuminen tapahtuu tyypillisesti silloin, kun päätökset ja laskelmat perustetaan olettamuksille. Viheliäisimmät olettamukset ovat tietenkin itsestäänselvyyksiä. Harmillinen tosiasia on, että tiimin itsestäänselvyyksiä luetteloiva jäsen saa usein huokauksia osakseen. Itsestäänselvyyksiä ei tunnisteta, eikä niistä huomauttavaa tunnusteta.

Toinen epäonnistujia yhdistävä piirre on muutosten karttaminen. Nars toteaa, että 93 % menestyvistä yrityksistä ovat muuttaneet alkuperäistä strategiaansa ennen sen toimeenpanoa. Menestyminen edellyttää muutoksia. Mikko Kesonen jatkaa: “Suurin osa yrityksistä ei kaadu väärien asioiden tekemiseen, vaan siihen, että ne tekevät vääriä asioita liian pitkään.” (teoksessa Petteri Kilpinen, Liekeissä, 2008). Muutos – siinä tekijä, joka ansaitsisi sarjassamme oman osansa.

Muutoksista ja ennakoinnista huolimatta lopulta kaikki epäonnistuu. Näin toteaa Stephen Brown teoksessaan Munaa kunnolla (suom. 2012). Muista, lopulta kaikki epäonnistuu.

Brown lohduttaa, että epäonnistumistarinat muistetaan paremmin kuin menestystarinat. Perinteisesti epäonnistujan maine nähdään taakkana. Vaihtoehtojakin on. Jos omassa munauksessaan haluaa rypeä, se kannattaa tehdä tyylillä tai sitten jättää väliin kokonaan.

Tyypillinen tapa selviytyä epäonnistumisesta on yhdistää kaksi vastakkaista selviytymiskeinoa. Tosionnistuja katsoo eteenpäin ja nyörtyy samalla suloisen epäonnistumisen tähden. Toisin sanoen hän opettaa.

tekemallaoppii

“Yritit jatkuvasti. Epäonnistuit aina. Mitä siitä. Yritä uudelleen. Epäonnistu taas. Epäonnistu paremmin.” -Samuel Beckett

Usein mokauksista muovataan oppimateriaalia niille, jotka pelkäävät munauksia. Pekka A. Viljakainen ei jätä kirjassa No Fear (2011) epäselväksi, että hänen epäonnistumisensa ovat olleet suoranaisia taivaanlahjoja. Ne ovat kasvattaneet häntä ja tehneet hänet nöyräksi soturi-valmentaja-johtajuuden tiellä. Diginatiivisukupolven johtamista käsittelevässä teoksessa Viljakainen kannustaa virheiden avoimeen käsittelyyn: niiden dokumentointiin, jakamiseen ja korjausehdotusten luomiseen. Epäonnistumis-tsempille tyypillistä onkin avoimuuden korostaminen.

Tehonrakentajat arvioi:
Epäonnistumiskirjallisuuden runsaslukuisuus ei yllätä. Trendin kärjessä marssivat tosi-tv-formaatit perustuvat epäonnistumiselle. Tehonrakentajat ennustaa, että epäonnistuminen on laskeva trendi. Jos haluat onnistua epäonnistumalla, ole varovainen. Ennakoi kierimiskulmasi ennen pyllähtämistä. Jos pyllähdät, tee se ketterästi. Ja mikä tärkeintä: Tee siitä tutoriaali!

Avain 2: Sisu

mainoskuva-raha_pieni

Sisu tulee taas! Tosimenestyjä on edistyjä ja nappaa sisun omakseen!

Edellisen kerran käsite kohautti nuuskakiekonmuotoisena pastillirasiana. Muuten termi on jäänyt sinne minne Sauna-Timosta kertovat artikkelitkin. Sisuun on liimaantunut kansalaistunteen tyly ja epäilyttävä haju, joka kielii uppiniskaisuudesta, oppimattomuudesta ja nurkkakuntaisuudesta.

Nyt näyttää siltä, että sisua päivitetään urakalla. Suomen rahapajan vuoden 2015 eettisen juhlarahan aihe on sisu. Kilpailuohjelmassa sisua kuvataan seuraavasti:

“Uuden sisun tutkimuksen keskiössä on ajatus, että sisu ei ole vain jonkin tietyn maantieteellisesti määritellyn joukon geneettinen etuoikeus vaan universaali potentiaali, jonka me kaikki jaamme. Läpi kulttuurien voidaan paikantaa lukemattomia esimerkkejä sisutyyppistä rohkeutta ja periksiantamattomuutta vaatineista teoista. Parhaimmillaan sisun näkeminen toisissa ihmisissä, yli kulttuurirajojen, auttaa lisäämään suvaitsevuutta ja ymmärrystä. Vaikeuksien keskellä me olemme kaikki yhtä paljaita.”

Miltä näyttänee juhlarahan kuvitus? Ehkä uuden sisun kuva kiteytyy ahkeraan sosiaalisen median peukuttajaan, joka tykkää tykkäämistään nettikiusaamisesta huolimatta. Kenties uuden sisun logo on sinnikäs, kansainvälinen ja kaikkialle tunkeutuva #-merkki. Kuvittaako kolikon kylkeä itse sisulobbaajan ja -tutkijan Emilia Lahden profiili?

Rahapajan käyttämän uuden sisun kuvauksen takana on Emilia Lahti. Ja hän on sisukas! Lahti on laittanut sisun menestysvalmennukseen ja koulinut termistä uuden joukkoistuvan self helpin johtotähden.

Tehonrakentajat ennustaa: kevään kuplajuhlien menestystekijä puhuu sisusta. Englanniksi.

etusivu_vaihtuvakuva1

Avain 1: Pisteitä provoamalla

mainoskuva-kultaa_pieni
Tehonrakentajat -tiimi etsii menestyksen avaimia ja lukkopesää. Julkaisemme itsetutkistelun tuloksia kevään aikana blogissa. Esittelemme nyt ensimmäisen vinkin tavoitetiirikoimiseen.

Avain nro 1: provoaminen.

Tero Kartestenpään ja Jani Timosen Provo opas ilmestyi viime vuonna (2014). Kirjan muoto ja teksti ovat itsessään täynnä provosukkeluuksia. Kirjoitusvirheet ja sanoilla kekkalointi kukoistaa. Oppaan provoilu yltää jopa siihen asti, että keikaroivasta muodosta muodostuu maneeri. Mutta mikä ettei! Kirjan piiloviestiksi voi lukea, että tehokkaimmillaan provo on juurikin maneeri. Hyvä provo on yhtä tunnistettava kuin pyövelin työasu.

Kartestenpää ja Timonen eivät suoraan yhdistä provoilua menestykseen, mutta nähdäksemme syy-yhteyden voi niiden väliltä löytää. Provo oppaan esittelemät provomestarit (Matti Apunen, Jörn Donner, Rosa Meriläinen, Teemu Bergman, Timo Soini) voidaan laskea menestyskiitäjiin. Menestyksen mittareista ja laskutavoista itsessään kirjoitamme tulevissa blogimerkinnöissä.

Provo oppaan esimerkkejä yhdistää hyvät puhe- ja keskustelutaidot, jotka tässä tapauksessa eivät tarkoita säyseää ja hovilämmintä small talk -kujerrusta. Kirjoittajat painottavat, että puheenpysäyttäjien sijaan hyvä provoilu vaatii helakanpunaisia keskustelunappeja, jotka osuvat syvälle tunne- ja älyhermoihin.

Menestyvä provoaja brändää itsensä ja keskittyy omalla tyylillään lempiaiheeseensa. Esimerkkinä Provo opas mainitsee Jörn Donnerin tavan leimata lopulta kaikki “paskaksi” tai “dorkaksi”. Timo Soinin puolestaan hakee puhtia provosomiseen mummoilta: Soini avaa ovet mummoille ja kuuntelee, mikä mummon elämässä on pilalla. Kuulostaa mielestämme kultaiselta provoavaimelta, joka vie kohti menestystä!

Innostuimme oppaan hengessä hahmottelemaan Tehonrakentajat -provoprofiilin.

Tehonrakentajalainen provosoija:
- Törmäyttää ylimalkaisesti paradokseja yhteen brändiin (kuten puhuu kotikutoisesta ja innovatiivisesta samasta markkinalauseessa)
- Luo paljon melua tyhjästä
- Rakentaa yhdessätekemisen kulttia, johon kuuluu asiantunteva yhteisöllisyyden kauhistelu ja ihastelu

Millaiselta näyttää sinun provoprofiilisi?