Monthly Archives: May 2015

Kehäketut Turussa taas

Tehonrakentajien Titanik-gallerian näyttely päättyi 3.5.

Kuvat paljastavat, että taidenäyttelyn purku näyttää kutakuinkin samalta kuin sen ripustaminen. Eroa näillä kahdella toiminnolla on niiden kesto. Jos ripustaminen vaatii kolme työpäivää ja kolme vapaavalintaista lounasta (China & Thai Palace, Sahara ja Kasviskeidas) niin purku vie noin 3 tuntia ja yhden sipsipussin (Lidl).

Kesto ei ole ainoa piirre, joka erottaa purun ripustamisesta. Näyttelyn purku eroaa myös henkisiltä tapahtumiltaan. On tunnettu tosiasia, että näyttelyn päättyminen voi herättää taiteilijassa haikeutta, helpotusta tai päämäärättömyyttä. Ei ole syytä huolestua, jos näyttelyn purku herättää myös edellä mainituista poikkeavia taidetuntemuksia.

Kuvataiteilija voi havahtua siihen, että puoliksi poispakattu installaatio näyttää tuoreemmalta ja valmiimmalta teokselta kuin se oli täyssotisopassaan. Tälläisen tunteen voi helposti tulkita epäonnistumiseksi, vaikka se on merkki kongitiivisesta aktiivisuudesta.
Mieli etsiytyy uusille inspiraation urille, kun pyhä kokonaisuus raivataan pois sen tieltä.

Ja kaikki nämä tuntemukset vain Lidlin sipsipussin hinnalla!

hemuloordi_titanik_purku

titanik_hyvonen_laukkanen_purku

tehonrakentajat_hemuloordi_hyvonen_purku

ismo_torvinen_ 100_most_influental_person

tehonrakentajat_titanik_lelut

tehonrakentajat_titanik_purku_saari

titanik_laura_laukkanen_purku

titanik_tehonrakentajat_ikkuna

tehonrakentajat_turku_ruuhimaki

Brains On Art

torvinen_hyvonen_piirto-ohjelma

Tehonrakentajien nörttiosasto on järjestänyt jo etäohjelmointitreffejä ja pakertaa uusien koodien parissa. Eikä edellinen näyttely ole ehtinyt loppuakaan.

Tehot Torvinen ja Hyvönen vastaavat tiimimme ohjelmointitaiteesta. Oma kysymyksensä on, miten taidemaallikko lähestyy algoritmi-, ohjelma- tai tietokonepohjaisia teoksia. Teosten katsomistapa on joka tapauksessa erilainen kuin esimerkiksi vannoutuneella demoskenettäjällä.

Jussi M. Hukkasen opinnäytetyö (Hallitun kaaoksen koodi, Saimaan ammattikorkeakoulu, 2011) on oiva ja sukkelalukuinen johdatus aiheeseen. Hukkanen pohtii opinnäytetyössään muun muassa tietokonepohjaisen lähdekoodin asemaa lopullisessa taideteoksessa.

Hukkanen toteaa:
Ohjelmoinnissa liikutaan aina kahden maailman välissä: ohjelman kehitystyö on käytännössä koodin kirjoittamista, mutta valmiin tuotteen käyttäjälle koodi pysyy näkymättömänä. Koodin esittäminen luettavassa muodossa vaikkapa näyttöruudulla on yksi tapa visualisoida tietokoneen sisäistä maailmaa tai ihmisen ja koneen vuorovaikutusta, mutta yksi siihen liittyvä ongelma on se, että tietokoneisiin perehtymätön yleisö ei näe eroa esimerkiksi C-kielisen lähdekoodin ja HTML-koodin välillä, jotka taas asioihin vihkiytyneille ovat kuin yö ja päivä.

Matti Hyvösen Progress -tietokonepelin demoa voi pelata vielä 3.4 asti Titanik -galleriassa. Hyvösen demo on tyypillinen esimerkki taideteoksesta, joka tietoisesti viittaa sekä grafiikaltaan että käyttöliittymältään vintagepeleihin.

Ja se Brain on Arts -kollektiivi löytyy täältä.